...
Humm. Tänään taas miettii kaikenlaista. Lähinnä viime viikon pöpilänreissusta jäi pyörimään mieleen aitous. Mikä on aitoa tunnetta ja mikä ei? Ei usko että jokin tuntuu siltä, miltä se tuntuu. Muutenkin on koko ajan sellanen fiilis ettei voi uskoa mitään. Tai siis, järki sanoo että kyllä se asia on vaan näin, mutta silti jotenkin se ei vaan mene päähän. Tyhmää.
Tänään tapahtui muuten jotain outoa. Kotiin tultuani iski karmee väsykoomaus, mutta nyt simahdinkin ihan samantien :O Ennen on vaan koomannut silmät katossa ja odottanu että paha menis pois. Nyt nukahdin. Outoa, mutta tavallaan oon tyytyväinen asiaan. Onhan nukkuminen kivuttomampaa kuin koomaaminen. Porukat kotona tiesti rähähti asiasta, ei päiväunia sais nukkua.. Nihpä, enhän mä yleensä oo nukkunukaan. Nojoo, aivan sama.
Tästä päästäänkin yhdentekeväisyyteen. Liian moni asia on yhdentekevä. Nyt sen on huomannut ja se ei ole kivaa. Kun asiat on yhdentekviä, ei niiden eteen tee mitään. Ja siihen vielä yleinen väsy/haluttomuus tehdä mitään, nih kyllähän asiat jää. Hmm. Kyllä silti voisi sanoa asioiden parantuneen. Ainakin elukat jaksaa kiinnostaa taas, ainakin vähän enemmän kuin piiitkään aikaan. Huvahuva. Niin ja turtuneisuus on helpottanut, jotkin asiat tuntuu. Se on välillä aika hämmentävääkin, mutta minkäs teet..
Ainiin, tulevaisuus. On outoa kuunnella jonkun puhuvan tulevaisuudestaan, kun itse en ole sitä kovinkaan pitkälle miettinyt. Tai siis, onhan mulla ne perusjutut päässä, mutta mitään Oikeata ei ole tainnut tulla mieleen. Siis sellaista että oikeesti voisin sanoa haluavani ja mahdollisesti saavuttavani sitten joskus vuosien päästä. Ankeeta. Ehkä mä käsitän tulevaisuuden niinkun pelkästään lähitulevaisuutena. Seuraavaan viikkoon, seuraavaan tapahtumaan. Hmm. Tätä pitää miettiä lisää..
Eilisessä hesarissa oli taas sen nappitädin juttu, sekin mietti aitousongelmaa. Tosin nappien kannalta. Muttajoo, lekurit sanoi että menee aikaa ennen kun napit toimii kunnolla. Nyt mä vaan odotan jotain ihmepelastusta ja hyvää oloa. Tyhmää, koska eihän se ole aitoa hyvää oloa, pelkästään vaan kemiallista sontaa. Toisaalta, haittaako se, koska lekurit sanoi myös että napeilla ei ratkaista mitään. Ne vaan auttaa siinä sivussa, kun terapia on se jonka pitäis oikeasti saada asiat kuosiin.
Nyt nukkumaan. Huominen päivä alkaakin kivasti pöpilänreissulla :> Vähän kyllä uudet tyypit siellä jänskättää, mutta se yks kiva täti tulee mukaan. Kaipa se on ihan ok reissu.
Tänään tapahtui muuten jotain outoa. Kotiin tultuani iski karmee väsykoomaus, mutta nyt simahdinkin ihan samantien :O Ennen on vaan koomannut silmät katossa ja odottanu että paha menis pois. Nyt nukahdin. Outoa, mutta tavallaan oon tyytyväinen asiaan. Onhan nukkuminen kivuttomampaa kuin koomaaminen. Porukat kotona tiesti rähähti asiasta, ei päiväunia sais nukkua.. Nihpä, enhän mä yleensä oo nukkunukaan. Nojoo, aivan sama.
Tästä päästäänkin yhdentekeväisyyteen. Liian moni asia on yhdentekevä. Nyt sen on huomannut ja se ei ole kivaa. Kun asiat on yhdentekviä, ei niiden eteen tee mitään. Ja siihen vielä yleinen väsy/haluttomuus tehdä mitään, nih kyllähän asiat jää. Hmm. Kyllä silti voisi sanoa asioiden parantuneen. Ainakin elukat jaksaa kiinnostaa taas, ainakin vähän enemmän kuin piiitkään aikaan. Huvahuva. Niin ja turtuneisuus on helpottanut, jotkin asiat tuntuu. Se on välillä aika hämmentävääkin, mutta minkäs teet..
Ainiin, tulevaisuus. On outoa kuunnella jonkun puhuvan tulevaisuudestaan, kun itse en ole sitä kovinkaan pitkälle miettinyt. Tai siis, onhan mulla ne perusjutut päässä, mutta mitään Oikeata ei ole tainnut tulla mieleen. Siis sellaista että oikeesti voisin sanoa haluavani ja mahdollisesti saavuttavani sitten joskus vuosien päästä. Ankeeta. Ehkä mä käsitän tulevaisuuden niinkun pelkästään lähitulevaisuutena. Seuraavaan viikkoon, seuraavaan tapahtumaan. Hmm. Tätä pitää miettiä lisää..
Eilisessä hesarissa oli taas sen nappitädin juttu, sekin mietti aitousongelmaa. Tosin nappien kannalta. Muttajoo, lekurit sanoi että menee aikaa ennen kun napit toimii kunnolla. Nyt mä vaan odotan jotain ihmepelastusta ja hyvää oloa. Tyhmää, koska eihän se ole aitoa hyvää oloa, pelkästään vaan kemiallista sontaa. Toisaalta, haittaako se, koska lekurit sanoi myös että napeilla ei ratkaista mitään. Ne vaan auttaa siinä sivussa, kun terapia on se jonka pitäis oikeasti saada asiat kuosiin.
Nyt nukkumaan. Huominen päivä alkaakin kivasti pöpilänreissulla :> Vähän kyllä uudet tyypit siellä jänskättää, mutta se yks kiva täti tulee mukaan. Kaipa se on ihan ok reissu.
posted by Sussi at 01:05
0 Comments:
Post a Comment
<< Home