Masennusta ja uus juttu

Mie masistelen taas. Mikään ei tunnu miltään ja sillein. On niin paha olla ja ahdistaa ja itkettää ja on vaan niin.. kaikkea pahaa. Sosiaalisten tilanteiden kammoni on pahentunut vanhaan huippuunsa, ahdistaa niin pirusti mennä kouluun ja kaikkialle. Masennuksen syventyessä mulla tulee näitä ihme juttuja, en pysty oikeastaan edes liikkumaan päivän valon aikaan saati sitten muiden keskuudessa.

Meen ti lääkäriin, josko saisin nyt sen pamirespan mitä mulle ei viimeks annettu..

Tänään meinasin kyllä ylittää itteni, menen ekaa kertaa elämässäni kuntosalille. En lähtis ellei se olisi jo sovittu, jotenkin vaan pelottaa mennä sinne muiden ihmisten sekaan.. Pistäkää peukut pystyyn että uskallan, joohan.