Pöpilästä ja muuta

Niin tosiaan, oli ke pöpilässä. Kotikone ei avaa blogin sivuja, joten ei päässyt purkamaan :/ Varmaan unohtanut kaiken mistä piti kirjoittaa..

Pöpilässä oli karmeeta. Diacorin muuton takia siellä rempattiin ja mulla meinas hajota pää. Sen takia ne vissiin päästi mut vähän etuajassa pois. Sain uudet uninapit, Stilnoctia nyt. Kovaa kamaa ovat, kokeilin ja kaikkea enemmän ja vähemmän hauskaahan niistä tuli.. Aurorixia lekuri kirjotti lisää, olis jopa halunnut nostaa annostusta. Sitä se ei kuitenkaan tehnyt, koska en saa nukuttua nytkään. Se on hassua miten useamman viikon jälkeen muutaman tunnin yöunet ei haittaa missään. Tai siis, ei nukutaväsytä yhtään niin paljon kuin luulis. Rauhottavia ne ei kirjottaneet lisää, ehkä ihan tarkotuksella.
Se täti oli siellä lekurin kanssa taas. Eipä varmaan kysynyt ollaanko oltu koiranäyttelyissä. Tää taas todistaa niiden typeryyden. Olen tasan kerran maininnut että oltiin näyttelyssä piskin kanssa ja sen jälkeen siitä on joka kerta pitänyt kysyä. Vaikka siis olen tehnyt erittäin selväksi ettei se ole mitenkään oleellisen tärkeää meidän koirapuuhasteluissa o.O Vituttaa.

Saan vissiin koulua varten jonkun 'mukautetun opsin' Jaa. Miten vaan, jos vaan voin jatkaa täällä. Pitää mennä kuulemma terkkarille. En tahtois, 'moke sussi tässä, mua vähän masistaa' :S Kai se on silti pakko mennä.

Syyllisyys on ankeata. Hävettää olla näin huonossa kuosissa ilman ns. kunnon syytä. Muita vaan sattuu mun hajoaminen :/ Haluaisin olla ok.

Ystävät. Ne tuntuu hävinneen jonnekin. Ehkä olen kuormittanut niitä liikaa tai sitten niillä on muuten vaan niin kiire. Ei viittis olla aina se joka ottaa yhteyttä. Enhän edes tiedä enää haluaako ne olla yhteyksissä kun ei niistä omaehtoisesti kuulu pahemmin. Noh, minkäs teet.

Elämä on perseestä.

Korn- No way
Korn- Deep inside