Lekurilta postia jne.

Sain lekurilta postia, lääkärintodistuksen koulua varten. Siinä todettiin koulun olevan kuntouttava tekijä ja että mun realiteettitaso on heikentynyt. Mitähän se ikinä tarkoittaakin..:P

Sain pöpilässä nähdä papereitani, ja sieltähän kelan lapusta löytyi uusi diagnoosi :0. Tää tyttö on nykyään sitten F32.3 eli vaikea psykoottinen masennus. Että semmosta. Jotain hyvääkin on tapahtunut, saan ehkä kelan erityiskorvauksen lääkkeisiin. Elikkäs lääkkeet maksais 5 erskaa per kerta apteekissa. Ihan hyvä, kyllä toi kai menee läpi..

Haetaan murun kanssa kämppää, mutta ainakaan vielä ei oo napannut :/ Tää asia on kuitenkin epäilemättä varsin kuntouttava, koska jo ajatus muuttamisesta on piristänyt huomattavasti. Pakko päästä vihdoin omilleen, saa vähän elämänhallintaakin harjoiteltua..

Väsyttää, nykyään väsyttää koko ajan. Järkyttävä unentarve ja vetämätön olo. Siis fyysinen väsymys on niin ankeeta :/

Masistus

Masistus valtaa taas pään, johan tuo kestikin tuo kohtuullisen hyvä olo. On masentavaa huomata putoavansa siihen ankeuden kaivoon :/

Vahva lääkitys on nostanut oloja hyvin, välillä on jopa mukava olo. No se siitä koska se meni jo ohi, ihan sama.

Ketuttaa kun asuntoasiat ei etene mihinkään, koulu menee päin veetä ja ja vituttaa. Ainainen väsymys painaa. Samoin pari muuta asiaa, mitä en saa mielessäni ratkaistua.

Blaah.

Aloitekyvytön psssssssska

Lääkitys muuttui, nyt 600mg aurorix ja 1mg fluanxol.

Olo on pirteämpi, mutta silti kaiken aloittaminen on lähes mahdotonta. Ahdistaa olla niin toimintakyvytön. Siis en vaan pysty aloittamaan, se tuntuu liian vaikealta.

Olen kaivellut nyt parempina hetkinäni menneisyyttäni. Uskon etten voi parantua, ellen ensin keksi mikä meni aikoinaan vikaan ja miksi. En tunne itseäni, enkä kaikkea pysty vieläkään käsittelemään.

Jokainen päivä on taistelua, jotkut enemmän jotkut vähemmän. Välillä suutun itselleni, kun mikään ei tunnu muuttuvan. Välillä haluaisin vain luovuttaa.